Olen Katja Sorri,

kauppatieteiden maisteri, henkilöstöjohtaja ja keskustalainen vaikuttaja Keski-Suomesta. Työurani on kulkenut koulutuksen ja viestinnän tehtävistä henkilöstöjohtamiseen, organisaatioiden uudistamiseen ja yhteisöjen kehittämiseen. Olen toiminut myös kunnallisessa ja alueellisessa päätöksenteossa sekä elinkeinoelämän luottamustehtävissä.

Uskon, että Suomen tulevaisuus rakentuu osaamisesta, työstä ja elinvoimaisista alueista. Haluan tuoda päätöksentekoon kokemusta siitä, miten ihmisiä tuetaan muutoksissa, yhteisöjä kehitetään ja yhteistyöllä saadaan aikaan konkreettisia tuloksia.

1. Sivistyksen puolella

Osaaminen on Suomen tärkein voimavara.

Osaamisen kehittäminen läpi elämän.

Sivistys tarkoittaa minulle mahdollisuutta oppia ja kehittyä. Koulutus antaa ihmisille valmiuksia rakentaa omaa tulevaisuuttaan, ja osaaminen auttaa koko Suomea uudistumaan.

Olen nähnyt koulutuksen merkityksen monesta näkökulmasta. Työskentelin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa lehtorina vuosina 2000–2008 ja toimin Tiimiakatemian valmentajana sen rakentamisen alkuvaiheessa. Ennen lehtorin tehtävää tein tuntiopettajan tehtäviä toisella asteella. Tällä hetkellä työskentelen Jyväskylän yliopiston henkilöstöjohtajana, jossa vastaan johtajana lähes 60 työntekijän vastuualueesta ja olen kehittämässä Jyväskylän korkeakouluyhteisön osaamista, johtamista ja hyvinvointia. Vastuualueelleni kuuluu mm. korkeakoululiikunnan palvelut. Viimeisen vuoden aikana opiskelijoiden yhteisöllisyyden vahvistaminen on kuulunut kehittämistehtäviini.

Minulle sivistys on laaja asia. Se on sydämen sivistystä, jossa välittämiselle on tilaa. Se on tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa, hyvää johtamista ja vastuuta hyvinvoinnista. Mutta sivistys ei ole vain tutkintoja ja oppimista, vaan se on myös tapa ajatella ja vaikuttaa maailmaan. Ennen kaikkea sivistys on halua oppia ja kasvaa ihmisenä. Se tarkoittaa minulle sitä, että haluan laajentaa omaa ajatteluani ja mennä polkuani eteenpäin. Minulle sivistys on perinteiden kunnioittamista ja vahvan yleissivistyksen vaalimisista. Se on myös kykyä ajatella kriittisesti, tehdä yhteistyötä ja ottaa vastuuta yhteisistä asioista.

Koulutus

– Kauppatieteiden maisteri, Jyväskylän yliopisto

– Toisena pääaineena yhteisöviestintä, viestinnän laitos, Jyväskylän yliopisto

– Ammatillisen opettajan pätevyys, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

– Tradenomi, informatiikka, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

2. Kasvua, työtä ja investointeja

Kasvu syntyy osaamisesta, yritteliäisyydestä ja uudistumisesta.

Kasvu syntyy osaamisesta, yrittämisestä ja uudistumisesta.

Suomi tarvitsee yrityksiä, investointeja ja uusia työpaikkoja. Kasvun edellytyksiä ei rakenneta yksin päätöksillä, vaan yhteistyöllä yritysten, työntekijöiden, koulutuksen järjestäjien ja julkisen sektorin välillä. Olen työskennellyt henkilöstöjohtamisen, viestinnän ja elinkeinoelämän kehittämisen tehtävissä 20 vuoden ajan. Keskisuomalainen Oyj:ssä konsernihallinnossa vuosina 2010–2019 yhtiön laajentuessa maakunnallisesta yhtiöstä valtakunnalliseksi mediayhtiöksi. Keski-Suomen kauppakamarin osaamispäällikkönä puolestani työskentelin osaamisen ja elinkeinoelämän yhteistyön parissa.

Työelämän alkuaikojen kokemus Eduskunnassa työskentelystä on ollut arvokas pohja ja kasvatti työelämässä tarvittavaa verkostoa. Työskentelin vuosien1998-2000 aikana ensin harjoittelussa Eduskunnassa kirjastossa informaatikkona ja sen jälkeen projektitehtävissä laatien Eduskunnan sisäisen viestinnän auditoinnin ja Eduskunnan kanslian julkaisusarjassa julkaistun sisäisen viestinnän kehittämissuunnitelman.

Yksi urani merkittävimmistä tehtävistä oli Jyväskylän Nokian toimipisteeseen kohdistunut äkillinen rakennemuutos vuonna 2009. Nokian Mattilanniemen toimipisteen sulkeminen uhkasi 320 työntekijän työpaikkaa. Toimin Keski-Suomen kauppakamarin osaamispäällikkönä ja työ- ja elinkeinoministeriö perusti tilanteeseen ohjausmallin ja vastasin toimintamallin rakentamisesta yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Toimintamallillatuettiin työntekijöiden siirtymistä uusiin työtehtäviin, yrittäjyyteen tai koulutukseen sekä luotiin malli äkillisen rakennemuutoksen johtamiseen. Jyväskylässä toimintamallia pilotoitiin käytännössä ja tahtotilana oli luoda uusi valtakunnallinen toimintamalli. Työntekijät saivat mallin mukaisen tukipaketin, ja toimintamallia kehitettiin kokemusten perusteella kohti lopullista mallia, joka muodostui tärkeäksi Nokian eri toimipisteiden sulkemistilanteissa. Työ opetti, miten tärkeää on yhdistää yritysten, viranomaisten ja alueen muiden toimijoiden osaaminen silloin, kun työelämä muuttuu. Kasvu ja rakennemuutos kuuluvat yhteen. Kun työpaikkoja katoaa, ihmisiä ei saa jättää yksin. Tarvitaan konkreettisia ja ripeitä mahdollisuuksia uuden työn löytämiseen, osaamisen kehittämiseen ja yritystoiminnan käynnistämiseen. Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallia on käytetty myös mm. metsäteollisuuden muutostilanteissa. Tämä vuoden 2009 projekti on ollut opettavin työelämäni kehittämistyö.

 

Kokemusta ja osaamista

– Henkilöstöjohtaja Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2019
– Keski-Suomen Osuuspankin hallituksen jäsen vuodesta 2018
– Keskisuomalainen Oyj konsernihallinnon tehtävät 2010–2019
– Keski-Suomen kauppakamarin osaamispäällikkö 2008–2010
– Business Coach- ja tiimivalmentajakoulutus

Kokemusta yritysten hallitustyöskentelystä, osaamisen kehittämisestä ja työelämän muutoksista

3. Elinvoimainen Keski-Suomi on koko Suomen etu

Vahvat alueet tekevät Suomesta vahvemman.

Mahdollisuus asua ja tehdä työtä Keski-Suomessa.

Suomen menestys ei voi rakentua vain suurimpien eteläisen Suomen kaupunkien varaan. Tarvitsemme elinvoimaisia maakuntakeskuksia, toimivia palveluja, koulutusmahdollisuuksia ja yrityksiä, jotka pystyvät kasvamaan. Jyväskylässä on koulutuksen ja tutkimuksen huippuosaamista ja sellaista pirteää toimeliaisuutta, jota haluan vaalia ja vahvistaa.

Keski-Suomen tuntemukseni perustuu sekä työhön että pitkäaikaiseen osallistumiseen yhteisten asioiden hoitamiseen. Olen ollut mukana Jyväskylän kaupungin päätöksenteossa, maakunnallisessa yhteistyössä ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Näissä tehtävissä olen nähnyt, kuinka tärkeää on sovittaa yhteen kuntien, yritysten, koulutuksen ja koko alueen tarpeet.

Olen toiminut Jyväskylän kaupunginvaltuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana, kaupunginhallituksen jäsenenä ja Jyväskylän keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajana. Olen ollut myös Keski-Suomen maakuntahallituksen jäsen ja alueellisen yhteistyöryhmän jäsen. Elinkeinoelämän puolella olen toiminut muun muassa Keski-Suomen Osuuspankin hallituksessa kymmenen viimeisen vuoden ajan ja Keski-Suomen kauppakamarin osaamisvaliokunnassa.

Alueiden elinvoima syntyy monesta tekijästä: työpaikoista, osaavasta työvoimasta, koulutuksesta, toimivista liikenneyhteyksistä, investoinneista ja luottamuksesta tulevaisuuteen. Päätöksenteossa pitää ymmärtää, miten nämä liittyvät toisiinsa ja miten eri puolilla Suomea voidaan hyödyntää omia vahvuuksia ja erityispiirteitä.

Olen ollut keskustan eduskuntavaaliehdokkaana vuonna 2007 ja saanut ensimmäisenä varakansanedustajana Keski-Suomen vaalipiirissä yli 3 000 ääntä. Valtuuston varapuheenjohtajan vuosien aikana Jyväskylä laajeni kuntaliitosten myötä ja olin edistämässä Korpilahden ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitoksia. Maakuntahallituksen jäsenenä vastasin valtakunnallisen hankkeen sivistystyön maakunnallisen kehittämisryhmän puheenjohtajuudesta.

Haluan edistää Keski-Suomea, jossa ihmisillä on mahdollisuus asua, opiskella, tehdä työtä ja yrittää. Kun alueet voivat hyvin, koko Suomi hyötyy.

Kokemusta ja osaamista

– Euroopan alueiden komitean valiokunnan jäsen
– Kokemusta kuntaliitosten ja alueellisen yhteistyön valmistelusta
– Pitkä kokemus Jyväskylän kaupungin kehittämisestä luottamustehtävissä vuosina 2001-2012